Yleinen

Oodi on kirjasto, joka ei arvosta lukurauhaa

Oodi on kirjasto, joka ei arvosta lukurauhaa

Helsingin uusi keskuskirjasto Oodi herätti monenlaisia tunteita. Valtavat tilat on täytetty kaikenlaisella tekemisellä ja moderneilla tilaratkaisuilla. Kuitenkin kirjoja on vain vähän ja huomioni varastivat unisex-vessat.


Kirjasto, joka ei arvosta lukurauhaa

Oodi on todellakin valtaisa rakennus. Se huokuu omituista orgaanisuutta, kun toisaalta se heijastelee jo Kantilta tuttua ylevyyden ajatusta. Sisällä avautuvat tilat ovat valoisia ja viihtyisiä. Jopa siinä määrin, että ihmiset hengailevat paikalla ilman sen kummempaa syytä. Virnuilen kävellessäni läpi ihmismassojen – kirjastosta on tullut pop.

Aluksi marisin Instagramissa (shout-out to myself @saleppala), että rakennuksessa on kokoonsa nähden hyvin vähän kirjoja. Nyt, kun olen haudutellut ajatusta, en ole enää tästä puutteesta niin ahdistunut. Kyseessä kun on enemmän kuin “pelkkä” kirjasto. Oodi on kohtaamispaikka ja mahdollistaa luovan työskentelyn. Kakkoskerros on täynnä 3D-tulostimia, ompelukoneita, äänitysstudioita ja itsetyöskentelykoppeja. Olipa siellä päiväkerhosta tuttu pinssiprässikin. Kaiken kaikkiaan muotoilen asian näin katujen kielelle: jengillä vaikuttaa olevan Oodissa hyvä fiilis.

Viimeksi näin jopa yhdellä pöydällä käynnissä olevan lautapelin.

Oodi ei arvosta lukurauhaa. Se kuhisee ja kannustaa liikkeeseen. Se on tarkkaavaisuushäiriöinen kirjasto, se ei tyydy istumaan paikoillaan.

Puuttuvat hameet ja lahkeet pelottavat

Olen käyttänyt Oodin tiloja työskentelyyn suhteellisen paljon. Aikaisemmin suosimani ketjukahvila sai jäädä tämän modernin (ja ilmaisen) tilan alta pois. Nyt, kun olen viettänyt aikaa rakennuksessa runsaasti, yksi asia jaksaa huvittaa. Nimmittäin rakennuksen unisex-vessat.

Tilassa on kaksi erillistä vessakompleksia samassa kerroksessa. Ne ovat aseteltu vierekkäin, samaan tapaan kuin miesten ja naisten huussit yleensä ovat sijoitettu. Kuitenkin vessojen ovista puuttuvat totutut hame/lahje -symbolit, mikä aiheuttaa otsan kurtistelua pissahätäisissä ihmisissä.

Tulevaisuus muokataan yhteisellä kraanalla

Jo kahdesti olen tullut ulos vessasta samalla, kun oletetusti vastakkaisen sukupuolinen henkilö on pyrkinyt sisään tilaan. Tästä on seurannut vastapuolen totaalinen säikähtäminen. Viimeisimmällä kerralla katseemme kohtasivat sisäänpyrkijän kanssa ja saatoin nähdä miten hänen silmänsä laajenivat hämmennyksestä. Olen muutaman kerran kävellyt itse ajatuksissani naisten vessaan, joten kevyt shokki on tuttu.

Tilannetta seurasi lyhyt performanssi, johon kuului peruutus käytävään, saapuminen uudestaan vessaan ja peruutus vielä kerran käytävään. Siltikään totuttua hamesymbolia ei löytynyt.

Tällaiset huussiratkaisut eivät ole suinkaan ennenkuulumattomia. Nuoremmat kävijät lienevät tottuneet tällaiseen vapaamielisyyteen, mutta vanhemmat kirjastovieraat vaikuttavat olevan todella hämmentyneitä ajatuksesta yhteisistä saniteettitiloista. Tällaisessa sukupuolten hiukan kiusallisessa kohtaamisessa käsienpesualtaan äärellä on kuitenkin jotain perinjuurin kaunista.

Lautapelaajan unelmakirjasto

Mikäli et ole vielä käynyt Oodissa, suosittelen sitä ehdottomasti. Varsinkin lautapelien harrastajalle on Helsingin uusi keskuskirjasto erinomainen paikka ajanviettoon. Hyllystä löytyy erittäin hyvä valikoima pelejä ja toisesta kerroksesta pystyy helposti varaamaan neuvottelutilat parempaan käyttöön.

Myös videopelien harrastajille on yllättävän laaja valikoima vaihtoehtoja ja hyllystä löytyy jopa Switchin pelejä. Toisesta kerroksesta löytyy lisäksi pelitilat ja käsittääkseni lisää tiloja ollaan rakentamassa kevään aikana.

Hyllystä löytyi jopa valtavan kokoinen Dark Souls -lautapeli.
Jaa ja seuraa Varapeliä:
Posted by Samuli in Lautapelit, Yleinen, 0 comments
Freelancerin hektinen elämä – Introvertti maailmalla

Freelancerin hektinen elämä – Introvertti maailmalla

Kirjoitan tätä tekstiä One Plus 6T:n esittelytilaisuudessa. Edustan paikalla V2.fi:n toimittajana. Ympärillä liikkuu vaikuttajia, mediapersoonia, tekniikkatoimittajia ja minä. Kuvataidekasvattaja, jonka kuuluisi olla kirjoittamassa kirottua pro gradu -tutkielmaa loppuun. Työ, koulu ja matkustelu ovat vallanneet yllättävällä tavalla arjen. Aikaa on enää hyvin harvoin mihinkään.

Kaikki alkoi siitä, kun jätin muutaman kuukauden jälkeen jo rakkaaksi muodostuneen työpaikan. Aika ei yksinkertaisesti riittänyt opiskeluun ja vakinaiseen päivätyöhön. Lisäksi olin tajunnut jotain. Sillä mitä olin ja sillä mitä tein oli jotain arvoa. Miksi en siis tekisi jotain sellaista minkä sisällön saisin itse määritellä? Tajusin, että minulla oli jotain annettavaa. Tiedän että sanomani kuulostaa suomalaisessa itseinhon kulttuurissa sietämättömältä.

Aloin työskentelemään freelancerina ja olen nyt vajaan vuoden ollut sillä tiellä. Herään aamulla ja tassuttelen aamukahvin kanssa omaan “toimistooni”, eli kämppämme vierashuoneeseen. Tuotan erilaisia sisältöjä, teen asiakkaille some-päivityksiä, sekä kirjoitan blogitekstejä ja lyhyitä uutisia. Saan käyttää luovuutta työssäni. Rakennan itse päiväni alusta loppuun. Vapautta ja vastuuta.

 

Varapeli

Tutkailin HyperX:n uusia näppäimistöjä Lontoossa Holi Fest -festivaaleilla. Lähde: HyperX

 

Teen töitä aamuisin, illat yritän opiskella. Suoritan lisäksi opetusharjoittelua, mikä vaatii matkustamista Helsingin ja Oulun välillä.

Jotta arki ei tuntuisi liian kuivalta, olen saanut V2.fin varjolla matkustella Helsinkiin muuton jälkeen (kyllä, asun nykyään isolla kirkolla). Parin kuukauden sisällä olen käynyt Lontoossa kaksi kertaa, Prahassa kerran ja Helsingin sisällä olen saanut osallistua erilaisiin tapahtumiin. Lisäksi olen saanut tilaisuuden haastatella äärimmäisen mielenkiintoisia ihmisiä.

Olen introvertti, myönnän sen ylpeänä. Tästä syystä omatoiminen työ sopii minulle täydellisesti. Vastapainona kirjoittamiselle joudun olemaan kanssakäymisissä ihmisten kanssa tehdessäni haastatteluja tai matkustaessani. Oikeastaan toimittajan on oman käsitykseni mukaan hyvä olla hiukan introvertti. Niin maailmaa pystyy havainnoimaan tarkemmin ja keskittyä siihen mitä ymäristössä tapahtuu.

 

 

Aina välissä aikaa jää myös nähtävyyksien ihailuun.

 

Uusi Honor 8X lanseerattiin Euroopan markkinoille Prahassa ja vielä varsin kauniissa puitteissa.

 

Matkustus tapahtuu pääosin yksin.

 

Voit lukea viimeisimmistä reissuista kirjoittamani artikkelit täältä:

Matka Lontooseen Holi Fest -festivaaleille

Hitman 2 -haastattelu ja ennakko

Iron Danger haastattelu

Jaa ja seuraa Varapeliä:
Posted by Samuli in Videopelit, Yleinen, 0 comments